Hakuohjeet 2022

Apurahahakemus tehdään sähköisesti apurahojen hakupalvelussa. Vain sähköiseen järjestelmään jätetty hakemus ja sen liitteet huomioidaan. Hakemusta tai sen liitteitä ei voi toimittaa muuta kautta. Apurahojen hakuaika on 1.–28.2.2022. Hakemusta ei voi täydentää hakuajan päättymisen jälkeen.

Hae apurahaa klikkaamalla tästä linkistä.

Apurahoja myönnetään suomalaisille ja Suomessa asuville tai toimiville henkilöille ja yhteisöille.  

Hengityssairauksien tutkimussäätiö tukee hengityssairauksiin ja hengitysterveyteen liittyvää tutkimus- kehittämis- ja palvelutoimintaa. HES-säätiön tukemat tutkimukset kattavat kaikki hengityssairaudet. 

Apurahoja myönnetään hengityssairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviin tutkimuksiin ja hankkeisiin. Säätiö tukee pääosin väitöskirjatutkimuksia. Tutkimushankkeiden avustamisessa pääpaino on soveltavan tutkimuksen hankkeissa, jotka tuovat lisätietoa hengityssairauksista ja hengitysterveydestä.  

Hengityssairauksien tutkimussäätiö julistaa vuodelle 2022 teemahaun, jossa yhdistyvät astma ja keuhkoahtaumatauti COPD. Suomessa tätä potilasryhmää on tutkittu vain vähän. Siksi tällä hakukierroksella kohdistamme tukemme tutkimuksiin, joissa etsitään vastauksia ja ymmärrystä astman, keuhkoahtaumataudin ja erityisesti sekamuotoisen astma-COPD:n 

  • tunnistamiseen ja diagnosointiin  
  • kokonaisvaltaiseen hoitoon sekä  
  • vaikutuksesta arkeen, kuntoutukseen ja muihin palveluihin. 

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumusta. Astmaa sairastaa noin 7–10 % väestöstä, sen lisäksi arviolta 5 %:lla on ajoittain astman kaltaisia oireita. Valtaosalla astmaa sairastavista sairaus on lievää ja pysyy kohtalaisen helposti hallinnassa, oireettomat kaudet voivat olla pitkiä. Aikuisista astmaa sairastavista vain noin 4 % sairastaa vaikeaa astmaa, joka pahimmillaan uhkaa henkeä. Astman hoidossa on käynnissä murrosvaihe, jossa fenotyyppispesifisiä hoitoja otetaan entistä laajemmin käyttöön.  

Keuhkoahtaumataudille (COPD) tyypillistä ovat jatkuvat hengitystieoireet, etenevä ilmateiden ahtaus sekä krooninen tulehdus, joka syntyy, kun ihminen hengittäessään altistuu tupakansavulle ja muille haitallisille hiukkasille sekä kaasuille. Liitännäissairaudet huonontavat ennustetta. Sairauteen vaikuttaa kolme osatekijää, joiden keskinäinen merkitys vaihtelee potilaittain:  

  • krooninen keuhkoputkitulehdus  
  • ilmateiden ahtaumasta ja keuhkorakkuloiden tuhoutumisesta johtuva uloshengitysvirtauksen hidastuminen   
  • keuhkojen ulkopuoliset vaikutukset.  

Kun henkilöllä on sekä astmaan ja COPD:n sopivia oireita ja löydöksiä, diagnoosi on nimetty sekamuotoiseksi astma-COPD:ksi. Lääketieteellisesti arvioituna nämä henkilöt sijoittuvat astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaiden välimaastoon niin iän, keuhkofunktioiden kuin muiden sairauksien esiintyvyyden puolesta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan sekamuotoista astma-COPD:tä sairastavien elämänlaatu on kuitenkin merkittävästi huonompaa kuin astma- tai keuhkoahtaumatautipotilailla:  

  • heillä on enemmän sairauden pahenemisvaiheita  
  • he myös käyttävät enemmän terveyspalveluja. 

HES-säätiön rahoitusta voi hakea 3 vuoden työskentelyyn enintään yhteensä 90 000 euroa (30 000 euroa/vuosi). Säätiö voi myöntää teemahaussa myös osittaista rahoitusta. Teemahaussa rahoitettavalle hankkeelle voidaan myöntää apurahaa sekä työskentelyyn että kuluihin.  

Myönnettävä apuraha maksetaan hankkeen vastuulliselle johtajalle, joka jakaa apurahan hankkeen sisällä. Säätiö ilmoittaa Melaan työryhmäapurahan. Työryhmän johtajalla on velvollisuus ilmoittaa Melaan niiden työryhmän jäsenten tiedot, jotka työskentelevät kyseisellä apurahalla.  

Apuraha maksetaan korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Ennen kuin apuraha maksetaan hankkeelle, sitoutuu hankkeen johtaja toimittamaan hankkeen kulusta vuosittaisen raportin, jossa on selvitys apurahan käytöstä ja sen turvin saaduista tutkimustuloksista. Lisäksi hän sitoutuu tekemään veloituksetta tutkimuksesta lyhyen yleiskielisen lehtiartikkelin, tai keskeneräisen tutkimuksen kohdalla katsauksen, joka voidaan julkaista HES-säätiön tai Hengitysliitto ry:n viestintäkanavissa tai -julkaisuissa.   

Hakiessasi rahoitusta teemahaussa, valitse hakemuksen käyttötarkoitusvalikosta kohta Teemahaku. 

Apurahojen hakuaika on 1.–28.2.2022. Tee apurahahakemus HES-säätiön verkkosivujen kautta sähköisellä lomakkeella. Vain sähköiseen järjestelmään jätetty hakemus ja sen liitteet huomioidaan. Hakemusta ei voi täydentää hakuajan päättymisen jälkeen. Tutustu huolella hakuohjeisiin ennen kuin siirryt täyttämään lomaketta. Hakua koskeviin tiedusteluihin vastataan sähköpostitse: hallinto@hes-saatio.fi 

Täyttäessäsi apurahahakemusta, kiinnitä huomiota oikean käyttötarkoituksen valintaan. Käyttötarkoitusvalikossa on vaihtoehtoina väitös, tutkimus (post doc), tutkimushanke ja teemahaku. 

  • Väitöskirjaan tähtäävissä tutkimuksissa ja hankkeissa valitse aina käyttötarkoitukseksi väitös. 
  • Väitöskirjan jälkeisen post doc -tutkimustyön osalta voit käyttötarkoitukseksi valita joko tutkimus tai tutkimushanke sen mukaan, haetko apurahaa itsellesi vai tutkimusryhmälle.  
  • Valitse teemahaku vain silloin, jos haet vuosittaisen teemahaun teeman mukaista laajempaa tutkimushanketta.  
  • Mikäli tutkimusaiheesi liittyy teemahaun teemaan, mutta tarkoitus on hakea apurahaa itsellesi korkeintaan vuoden mittaiseen työskentelyyn, valitse tutkimus/tutkimushanke.  

Hakemalla apurahaa sitoudut siihen, että myönteisen apurahapäätöksen saatuasi:  

  • Varaudut tuottamaan yleiskielisen artikkelin ja antamaan haastattelun säätiön tutkimusviestintää varten (max 4000 merkkiä) tutkimuksestasi ja sen tuloksista, kun apurahakautesi on päättymässä. Artikkelia ja haastattelua voidaan käyttää säätiön viestinnässä (esimerkiksi vuosikertomuksessa ja verkkosivuilla) ja viestintäyhteistyössä Hengitysliiton kanssa Hengitysliiton viestintäkanavissa. 
  • Nimesi, tittelisi, apurahan käyttötarkoitus, tutkimuksen nimi, apurahan kesto julkaistaan HES-säätiön verkkosivuilla listassa myönnetyistä apurahoista. 

Liitä apurahahakemukseesi tutkimussuunnitelma, josta käyvät ilmi:  

  • tutkimuksen taustat ja tavoitteet 
  • tutkimusmenetelmät 
  • toteutus ja aikataulu 
  • kustannusarvio  
  • viestintäsuunnitelma.  

Lisäksi liitä mukaan hakemukseesi ansioluettelo (max. 3 sivua), julkaisuluettelo, raportti edellisen apurahan käytöstä (väli/loppuraportti) sekä mahdollinen suosittelijan lausunto. 

HES-säätiön hallitus päättää apurahojen jakamisesta. Säätiö ei kommentoi yksittäisten hakijoiden hakemusten arviointiprosessia. 

Säätiö myöntää apurahoja väitöskirjatutkimuksiin, postdoc-tutkimuksiin sekä tutkimushankkeisiin. Apurahaa voidaan myöntää sekä koko- että osavuotiseen työskentelyyn. Tieteellisen apurahansaajan tulee tehdä päätoimista tutkimustyötä apurahakauden ajan.  

Työskentelyapuraha väitöskirjantekijöille ja post doc -tutkijoille 

Yksittäisen kokovuotisen työskentelyapurahan määrä on väitöskirjan tekijälle 30 000 euroa eli 2 500 euroa kuukaudessa. Tohtoreilla kokovuotiseen tieteelliseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha on 33 600 euroa eli 2800 euroa kuukaudessa. Työskentelyn kestoa arvioidaan jakamalla myönnetty summa kuukausiapurahan määrällä. Toisin sanoen esimerkiksi 7500 euron apuraha on tarkoitettu 3 kuukauden väitöskirjatyöskentelyyn.  

Vähintään 4 kuukauden työskentelyyn myönnettävä apuraha sisältää lakisääteiset vakuutusmaksut sekä tavanomaiset tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät matka-, materiaali-, laite- ja työhuonekustannukset sekä mahdollisen yliopiston yleiskustannuslisän. Edellä mainittuja kuluja ei eritellä hakemuksessa. Mikäli hakijalla on lisäksi muita kuluja, tulee ne eritellä hakemuksessa niille varattuun kohtaan (ulkopuoliset palvelut, tutkimustarvikkeet). 

Tutkimushankkeet  

Säätiön tukemat tutkimushankkeet voivat olla useampivuotisia. Säätiö voi myöntää myös osittaista rahoitusta hankkeisiin.  

Säätiö myöntää pääsääntöisesti työskentelyapurahoja, ei siis rahoitusta palkkakuluihin. Poikkeuksena tästä ovat sellaiset tutkimushankehakemukset, joihin voi sisällyttää esimerkiksi tutkimusavustajan palkkakuluja. 

Tutkimusryhmän jäsenten tulee (tutkimusryhmän johtajaa lukuun ottamatta) olla apurahansaajia eli hakemukseen merkittyjä työryhmän jäseniä, jotka tekevät päätoimista tutkimustyötä henkilökohtaisen apurahakauden ajan.  

Hankkeen työryhmän jäsenille myönnetyt apurahat maksetaan henkilökohtaisten maksatuspyyntöjen perusteella. Hankekuluihin voi sisällyttää myös kuluja, esimerkiksi tutkimushoitajan palkkaukseen.  

Huomaa, että tutkimusryhmässä olevien väitöskirjan tekijöiden on haettava erikseen henkilökohtaista apurahaa. Tutkimusryhmän johtaja ei siis voi hakea apurahaa väitöskirjan tekijälle osana hanketta. Sen sijaan hän voi antaa suosituksensa henkilökohtaisen hakemuksen tueksi. Näistä käytännöistä huolimatta hankehakemuksessa on nimettävä kaikki tutkimusryhmään kuuluvat jäsenet.  

Säätiö ei myönnä matka-apurahoja. Matka-apurahoja ei voi myöskään lisätä/sisällyttää työskentelyapurahahakemukseen. Säätiö ei myönnä pelkkiä kuluapurahoja (laitteet ja materiaalit). 

Päätökset apurahoista lähetetään toukokuun alkuun mennessä, samalla käynnistyy apurahojen maksatus.  

Myönteisen apurahapäätöksen saanut hakija voi tehdä maksatuspyynnön verkkolomakkeella heti sen jälkeen 

Lue lisää apurahapäätöksen maksatuksesta ja eläkevakuutuksesta. 

Apurahat maksetaan sen kalenterivuoden aikana, jolloin ne on myönnetty. Esimerkiksi vuonna 2022 myönnetty apuraha maksetaan vuoden 2022 loppuun mennessä.  

Apurahansaaja voi halutessaan käyttää apurahan seuraavan vuoden puolella. Säätiö kuitenkin edellyttää, että apurahan käytöstä raportoidaan myöntövuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.  

Apurahat ovat sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan. Sillä ei ole merkitystä, milloin apuraha todellisuudessa käytetään. 

Apurahojen verovapaa enimmäismäärä vuonna 2021 oli 23 668,35 €. 

Yksityisten tahojen opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten myöntämät stipendit ja apurahat ovat verottomia, jos niiden sekä julkisyhteisöiltä ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen yhteismäärä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen on korkeintaan yhtä suuri kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha. Jos apurahoja yms. on verovuoden aikana ollut nettomääräisesti enemmän kuin vuotuisen taiteilija-apurahan enimmäismäärä, ylimenevä osa on veronalaista ansiotuloa (TVL 82 §:n 2 momentti).